Pärnäsen yhteiskuntakorjaamo

Julkisen sektorin osuus on hälyttävät 60% kansantaloudesta! - Vai onko?

Otsikon väittämä että julkisen sektorin osuus on lähes 60% koko kansantaloudesta on usein kuultu, ja sitä käytetään perusteluna sille kuinka ”välttämätöntä” ja ”kiireellistä” on yksityistää kaikki ja heti. Onhan ”paisuva” julkinen sektori jo suurempi kuin yksityinen, ja olemme siten hyvää vauhtia matkalla kohti kommunismia!

Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä tässä luvussa on kyse täysin eri asiasta. Tarkkasilmäiset ovatkin huomanneet ettei talousuutisissa käytetä sanaa osuus, vaan niissä puhutaan suhteesta bruttokansantuotteeseen. Bruttokansantuotteella talouden tunnuslukuna ei taas ole mitään suoraa tekemistä julkisten menojen kanssa, vaan se on yksityisen ja julkisen sektorin arvonlisäysten summa. Vertauskohtana vuonna 2012 yritysten ja rahoituslaitosten menot olivat 160,8% suhteessa bruttokansantuotteeseen, kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen puolestaan 103,5% (taloustieteilijä Jussi Ahokkaan mukaan). Aiheesta hyvin kirjoitettuna ja seikkaperäisesti lisää Kalevi Sorsan säätiön blogisivuilta Antti Alajan kirjoittamana: http://sorsafoundation.fi/2014/01/17/presidentti-niinisto-ja-julkisen-talouden-kauhuluvut/

Miksi tätä lukua sitten viljellään oikeiston puheissa jatkuvasti, mutta selittämättä mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Tavallinen tallaajahan automaattisesti tulkitsee sen niin kuin kirjoitin ensimmäisessä kappaleessa, ja virheitä sattuu viisaillekin. Ajatus tämän tekstin kirjoittamiseen syntyi kun korjasin HYKSin Oy:n toimitusjohtaja Janne Aaltosen tulkintavirheen aiheesta Facebook-keskustelussa. Hän kiitti korjauksesta totesi pitävänsä harvinaisen valheellisena viestintänä tällaisten lukujen levittelyä, koska automaattisesti niiden odottaisi summautuvan sataan prosenttiin. Talouteen perehtymättömillä taas ei voi riittää tietämys esitettyjen lukujen merkityksen analysointiin ja oletan siinä olevan yhden keskeisen syyn miksi tätä lukua hoetaan nyt hokemasta päästyä. On hyvin käytännöllistä kun voi sanan tiukan tulkinnan mukaan olla valehtelematta toistaessaan propagandistista fraasia, josta voi olla varma että vastaanottajat ymmärtävät sen todellisuuden vastaisesti niin kuin on fraasin esittäjän tavoitteiden kannalta toivottavaa.

Valtiontaloudesta uutisointi on selvästi painottunut moralistiseen retoriikkaan, mihin viittaa myös toissapäiväisen Selkäranka-seminaarin nimi. Viestiin kuuluu että valtio ja sen kansalaiset syövät oikeudetta yritysten kattamasta pöydästä, joten yritysverotus sekä palkat tulee saada alas ja kaikki tulee yksityistää. Hyveellisenä pidetään ”kriisitietoisuuden levittämistä” levittelemällä pahimmillaan suoranaisia valheita kuten tällaiset luvut ”julkisen sektorin 60% osuudesta bruttokansantuotteesta”. Kuulijat uskovat, joko koska heillä ei ole resursseja kyseenalaistaa esitettyjä väitteitä tai he haluavat uskoa koska yksityistäminen näyttäytyy heille ideologisena taikatemppuna. Tai sitten he ymmärtävät kuinka asia on oikeasti mutta päättävät jatkaa valheen, anteeksi disinformaation levittämistä koska he ajattelevat itse hyötyvänsä yksityistämishuumasta.

Tuo keskustelu liittyi vahvasti terveydenhuollon yksityistämiseen. Tulee huomata, että vaikka täysin yksityistetty teveydenhuolto yksityisen sairausvakuutusjärjestelmän kanssa pudottaisi huomattavasti julkisten menojen 57% suhdetta bruttokansantuotteeseen, se ei itsessään leikkaisi terveydenhuollon kuluja vaan kulut tulisivat meidän jokaisen maksettaviksi verotuksen lisäksi. Sairastaminen ei edelleenkään muuttuisi tuottavaksi muille kuin sillä voittonsa kerääville yrityksille, jotka ovat usein olleet otsikoissa voittojen veroparatiiseihin ohjaamisen tähden. Kulurakenteen kehitys riippuisi aivan toteutuksesta ja siitä kuinka suuriin voittoihin nämä yritykset tyytyisivät; Tulos voisi parhaimmillaan olla nykyistä hieman halvempi, pahimmillaan reilusti kalliimpi kuten USA:n tilanne näyttää. Ei kuitenkaan kannata olettaa ettei yksityistämisiä yleensäkin vaativilla olisi usein oma lehmä ojassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

http://193.166.171.75/database/StatFin/Tym/tyti/ty...
070. Työlliset ja palkansaajat työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan, 15-74-vuotiaat (2012)

Yksityinen sektori
Toimialat yhteensä (00-99) 1 808

Julkinen sektori
Toimialat yhteensä (00-99) 666
**********************

50% veroaste
Oletetaan että saat eläkettä 1000 e | bkt = 0
Käyt thai hierojalla 1000 e | bkt 1000
Hieroja käy kosmetologilla 500 e | bkt = 500
Kosmetologi palkkaa timpurin 250 e | bkt = 250
Timpuri tuhlaa 125 | 125 = bkt

=> bkt yhteensä 1825 e, julkinen kulu 1000 => n 54,7% julkisen osuus

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Pikkasen lisää vielä facesta:
Jussi Ahokas
* Laskin sektoritilinpidosta, että yritysten ja rahoituslaitosten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2012 noin 160 prosenttia. Kotitalouksien ja niitä palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen menojen puolestaan 104 prosenttia.

En osaa päätellä näistä luvuista yhtään mitään.

Lauri Holappa jakoi henkilön Jussi Ahokas tilan.

* Johtopäätökseni on, että meillä ei ole enää varaa nykyisenkokoiseen yksityiseen sektoriin. Edessä on väistämättä asteittainen siirtyminen sosialismiin. Kipeää se tulee tekemään, mutta enää krapularyypyt eivät auta. Yksityinen sektorimme on elänyt kuin pellossa ja nyt tuli laskun maksamisen aika.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Kuinka paljon julkinen sektori maksaa yksityistämisestä? Eikö se rahavirta, joka erilaisista kelatuista yksityistetylle terveydenhuollolle menee ole julkisen sektorin kasvua?

Käyttäjän PenttiPrnnen kuva
Pentti Pärnänen

Kyllä, tuota että julkisista varoista yksityisille palveluntuottajille menevät rahat ovat edelleen osa julkisia kuluja ei tietenkään haluta muistaa. Välillä kun asiasta muistuttaa alkaa mutina, että kyllä se pienentää näitä kuluja koska yksityisesti tuotettu on aina tehokkaampaa kuin julkisesti tuotettu. Tuo on kuitenkin ideologinen väittämä mitä tosiasiat eivät varsinkaan terveydenhuollon osalta tue.

Toisaalta näissä julkisen sektorin menoissa samat rahat tulevat kirjatuiksi menoina useampaan kertaan, joten tuota 57% lukemaa saataisiinkin hieman pienenemään yksityistämällä. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska oikeasti järkevä tarkasteltava lukema olisi huoltotaseen julkiset kulutusmenot. Ne eivät laske yhtään jos sama menoerä edelleen ohjataan valtion kassasta yksityisille palveluntuottajille, eli todellista tehostumista ei tapahdu.

Toimituksen poiminnat